Mua ahdistaa jälleen. Miks en vaan lopettanu lukioo jo ensimmäisellä luokalla? Halusin ja haluan kokoajan vain uskoa että "totun lukioon" tai "alan kohta tykätä tästä".. Eipä pidä paikkaansa. Niin ja muuten, en enää KOSKAAN kuuntele jos joku sanoo minulle "minä totuin, kyllä sinäkin siihen totut" tai muuta vastaavaa, oon niin monet kerrat todennu että itse tietää parhaiten tottuuko vai ei, ja alkaako tykätä vaiko ei. Huoh.

Inhoan elämääni tämän koulun ja opiskelun puolesta, oon ihan hukassa tän asian suhteen. Hyvä jos selviän kokeista juuri ja juuri läpi, kun en jaksa lukea paljoa kokeisiin ja sitten kun panikoin kokeissa niin menee sitäkin enemmän päin vittua. Mitenköhän aion selvitä ylioppilaskokeissa? Ei niin mitään hajua. Kai sitä pitää vain odotella jonkinäköistä ihmettä ja yllättävää motivaatiota kaikkeen. Täytyy kai käydä moikkaamassa opoa taas joku päivä ja keskustella tulevaisuudestani vittu moi kiitos hei.