Haluaisin juhlia nyt aivan pirusti med alkoholi, mutta en voi. En voi luultavasti enää koskaan juhlia alkoholin kanssa ja se suututtaa aivan pirusti: "Miksi juuri minä?" Ehkä tää on vain hyvä juttu, viimeistään loppujen lopuksi.

Huoh, etsikää minut käsiinne ihanat absolutisti-ystäväni. Opettakaa minua nauttimaan elämästä ilman alkoholia. Minä en vain osaa, vaikka haluaisin. Eikä asiaa paljoa auta se, että suurinosa ystävistäni juo alkoholia ihan pirusti ja ihan pirun usein (ja päivän adjektiivihan on piru). Ne ystäväni/kaverini jotka eivät juo alkoholia, eivät ole samanhenkisiä ihmisiä kuin minä, joten en sen takia erityisen paljon viihdy heidän seurassaan.

Ps. Asenteeni on syvältä.